Jumalanpalvelus YleAreenassa

Sunnuntaina 30.6. klo 10 Yle TV1:ssä esitetty Vuoksenlaakson ja Kuopion metodistiseurakuntien yhteinen jumalanpalvelus on nähtävissä netissä osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4587263. Palvelijoina toimivat pastorit Soile Kasi ja Elisa Brander.
Jumalanpalvelus on taltioitu 4.5. Tampereen Baptistikirkossa.

Seurakunnan ulkoiluretki lauantaina 10.8.

Seurakunnan kesäretki Luukin ulkoilualueelle Espooseen la 10.8. Tapaamme klo 12 osoitteessa Luukintie 33, Espoo. Luukissa on monipuoliset ulkoilumahdollisuudet ja -reitit. Alueelle on hyvät bussiyhteydet mutta autoille on parkkipaikkoja huonosti. Ota ystäväkin mukaan!

Osoitetiedot

Punavuorenkatu 2,
00120 Helsinki

Bussit 14 ja 18 sekä raitiovaunu 3 pysähtyvät kirkon lähellä (Iso-Roobertinkadun pysäkki). Katutöiden takia raitiovaunu 1 ei heinä-syyskuussa 2019 aja Punavuoreen, vaan päätepysäkki on Kolmikulma. (Tiedote: https://www.hsl.fi/liikennetiedotteet/2019/linjan-1-paatepysakki-kolmikulmassa-17-299-17632)

Tapahtumatiedot myös Facebookissa

Löydät sivumme Facebookista hakusanoilla "Metodistikirkko Helsinki". - We are in Facebook by the name 'Metodistikirkko Helsinki'.

Our English UMC in Facebook

Our English-speaking congregation has their own Facebook profile, which you can find by name "The Helsinki United Methodist Church English Service"

Lyhyesti Helsingin metodistiseurakunnan historiasta

Helsingin metodistiseurakunta on toistaiseksi pääkaupunkiseudun ainoa suomenkielinen metodistiseurakunta. Kun vuonna 1884 Helsinkiin perustettiin ruotsinkielinen metodistiseurakunta, siihen kuului alusta alkaen myös suomenkielisiä. 1886 perustettiin suomenkielinen pyhäkoulu, ja seuraavana vuonna seurakunta sai suomenkielisen apulaispastorin. 6.7.1894 suomenkielinen ryhmä erottautui omaksi seurakunnakseen, jonka ensimmäiseksi pastoriksi nimitettiin ruotsinmaalainen, mutta suomea opiskellut Gustaf A. Hidén.

Alkuvuosina seurakunta kokoontui vuokrahuoneissa eri puolilla Helsingin keskustaa. Merkittävän sysäyksen työn kasvamiselle antoi vuonna 1907 Metodistikirkon teologisen seminaarin siirtyminen Helsinkiin. Näin seurakunnasta tuli tulevien pappien harjoituskenttä. Vuonna 1909 saatiin sitten oma puukirkko Fredrikintorin laidalle. Seminaarin rehtorilla Johan Wilhelm Häggmanilla oli kuitenkin rohkea näky koko suomalaisen metodistikirkon keskustalosta, joka samalla toimisi pappiskoulutuksen kotina. Näky toteutui vuonna 1929, jolloin puukirkon paikalle nousi 7-kerroksinen kivitalo.

1920- ja 1930-luvut olivat seurakunnassa aktiivista aikaa. Pastoreina olivat Niilo Tuomenoksa ja Toivo Rajalinna. Hengellinen herätys vaikutti seurakunnassa, ja monia ihmisiä, varsinkin nuoria, tuli uskoon. Seurakunnan toiminta oli vilkasta. Sen nuorisoyhdistys harjoitti hengellisen työn rinnalla kulttuuritoimintaa: erilaiset kuorot ja esperantokerho rikastuttivat elämää. Syntyi lähetystyötä ja yhteiskunnallista toimintaa harjoittavia ryhmiä. Alkujaan metodismille oli ominaista, että seurakunnat jakaantuivat pienryhmiin (ns. luokkiin), ja tämä järjestelmä kotiutui myös Suomeen ja Helsinkiin.

1930-luvun loppu ja sotavuodet merkitsivät murrosta seurakunnan elämässä, eikä työ edennyt enää samalla vauhdilla kuin aikaisemmin. Siihen tuli kuitenkin uusiakin piirteitä. 1930-luvun lopusta alkaen kehiteltiin nykyaikaista varhaisnuorisotyötä kerhoineen ja leireineen; leirejä on järjestetty vuosien varrella yhdessä muiden metodistiseurakuntien kanssa. 1950-luvun alussa toteutui varsinkin seurakunnan naisten näky vanhusten kodista. Siitä ei tosin koskaan tullut varsinaista vanhainkotia, mutta vanhusten asuntolakin se on vuosien varrella suonut kodin monille eläkeläisille ja samalla merkinnyt seurakunnan elämälle "hengellistä lämpöpatteria".

Sota-aikaista pastori Peter Talikkaa on seurannut moni saarnamies ja paimen. Vuosien varrella maallikkojen osuus seurakunnan johtamisessa on kuitenkin vahvistunut. Ehkä parhaiten into on säilynyt lähetystyön parissa. Koko Suomen Metodistikirkossa on viime vuosikymmeninä lähetys löytänyt uusia kenttiä aluksi Pakistanista ja Algeriasta, myöhemmin Intiasta, Nigeriasta ja Vepsä-kansan parista Venäjältä. Helsingin seurakunnassa on erityisesti naisliitto tehnyt tällä saralla suurenmoista työtä. Lapsi- ja nuorisotyö on kokenut sekä nousun että hiljaiselon vuosia.

Tällä hetkellä seurakunnassa on noin 200 jäsentä. Viikon päätapahtuma on edelleen sunnuntain jumalanpalvelus (klo 11), jossa saarnalla on merkittävä osuus. Luonteenomaista jumalanpalvelukselle on vapauden ja perinteisen järjestyksen yhdistelmä. Lapsille pidetään jumalanpalveluksien aikana pyhäkoulua mahdollisuuksien mukaan. Viikolla kokoontuu erilaisia pienryhmiä. 2000-luvulla alkoi kokoontua englanninkielinen raamattupiiri, ja toukokuussa 2014 aloitettiin myös englanninkieliset sunnuntaijumalanpalvelukset ulkomailta muuttaneiden metodistien aloitteesta.

(Kirjoitus on lähes sellaisenaan julkaistu Rauhan Sanomia -lehden numerossa 3/2009).

Yksityiskohtaisempi historiikki (puhe, jonka seurakuntaa pitkään palvellut pastori Tapani Rajamaa piti seurakunnan 120-vuotisjuhlassa 1.11. 2014) on luettavissa tästä linkistä.