{"id":4413,"date":"2019-12-30T17:03:37","date_gmt":"2019-12-30T15:03:37","guid":{"rendered":"http:\/\/helsinki.metodistikirkko.net\/?p=4413"},"modified":"2019-12-30T16:58:01","modified_gmt":"2019-12-30T14:58:01","slug":"metodistikirkon-uskonartiklat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.helsinginmetodistiseurakunta.fi\/?p=4413","title":{"rendered":"Metodistikirkon uskonartiklat"},"content":{"rendered":"\n<p>Metodistikirkon uskonkappaleet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t kirkon perusopin. Ne on alunperin laatinut John Wesley 1700-luvulla muokaten ne Anglikaanikirkon 39 uskonartiklasta.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">I. Uskosta Pyh\u00e4\u00e4n Kolminaisuuteen<\/h4>\n\n\n\n<p>On olemassa vain yksi el\u00e4v\u00e4 ja tosi Jumala; h\u00e4n on ikuinen, h\u00e4nell\u00e4 ei ole ruumista eik\u00e4 h\u00e4n ole jakautunut osiin, h\u00e4nell\u00e4 on \u00e4\u00e4ret\u00f6n valta, viisaus ja hyvyys, h\u00e4n on kaiken, sek\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4n ett\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n, luoja ja yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 jumalaykseydess\u00e4 on kolme persoonaa, jotka ovat samaa olemusta, valtaa ja ikuisuutta: Is\u00e4, Poika ja Pyh\u00e4 Henki.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">II. Sanasta eli Jumalan Pojasta, josta tuli tosi ihminen<\/h4>\n\n\n\n<p>Poika, joka on Is\u00e4n Sana, tosi ja ikuinen Jumala, yht\u00e4 olemusta Is\u00e4n kanssa, otti itselleen ihmisen luonnon siunatun neitsyen kohdussa, niin ett\u00e4 kaksi kokonaista ja t\u00e4ydellist\u00e4 luontoa, nimitt\u00e4in jumalallinen ja inhimillinen, yhdistyiv\u00e4t yhdess\u00e4 henkil\u00f6ss\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 koskaan eroa, mink\u00e4 perusteella on yksi Kristus, tosi Jumala ja tosi ihminen, joka totisesti k\u00e4rsi, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, jotta h\u00e4n sovittaisi is\u00e4ns\u00e4 meid\u00e4n kanssamme ja tulisi uhriksi, ei ainoastaan perisynnist\u00e4, vaan my\u00f6s ihmisen tekojen synneist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">III. Kristuksen yl\u00f6snousemuksesta<\/h4>\n\n\n\n<p>Kristus nousi totisesti kuolleista ja otti itselleen j\u00e4lleen ruumiinsa, sek\u00e4 kaiken, mik\u00e4 kuuluu t\u00e4ydelliseen ihmisluontoon. Sellaisena h\u00e4n astui taivaaseen ja istuu siell\u00e4, kunnes h\u00e4n tulee takaisin tuomitakseen kaikki ihmiset viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">IV. Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p>Pyh\u00e4 Henki, joka l\u00e4htee Is\u00e4st\u00e4 ja Pojasta, on samaa olemusta, majesteettia ja kirkkautta kuin Is\u00e4 ja Poika, tosi ja ikuinen Jumala.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">V. Pyh\u00e4n Raamatun riitt\u00e4vyydest\u00e4 pelastukseen<\/h4>\n\n\n\n<p>Pyh\u00e4 Raamattu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaiken, mik\u00e4 on pelastukseen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, niin ettei kenenk\u00e4\u00e4n ihmisen tule vaatia otettavaksi uskonkappaleeksi tai pidett\u00e4v\u00e4ksi pelastukseen vaadittavaksi tai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi sellaista, mit\u00e4 ei ole Pyh\u00e4ss\u00e4 Raamatussa tai mit\u00e4 ei voida sen perusteella todistaa oikeaksi. Nimityksell\u00e4 \u201dPyh\u00e4 Raamattu\u201d tarkoitamme Vanhan ja Uuden Testamentin kanoonisia kirjoja, joiden arvovaltaa ei koskaan ole ep\u00e4ilty. Kanoniset kirjat ovat: Viisi Mooseksen Kirjaa (Genesis, Exodus, Leviticus, Numero ja Deuteronomium), Joosua, Tuomarien Kirja, Ruut, Ensimm\u00e4inen Semuelin Kirja, Toinen Samuelin Kirja, Ensimm\u00e4inen Kuningasten Kirja, Toinen Kuningastan Kirja, Ensimm\u00e4inen Aikakirja, Toinen Aikakirja, Esra, Nehemia, Ester, Job, Psalmit, Sananlaskut, Saarnaaja, Laulujen Laulu, Valitusvirret, nelj\u00e4 suurtaa profeettaa ja kaksitoista pient\u00e4 profeettaa.&nbsp;Kaikki Uuden Testamentin kirjat, jotka ovat yleisesti hyv\u00e4ksytty, hyv\u00e4ksymme mekin kanonisiksi.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">VI. Vanhasta Testamentista<\/h4>\n\n\n\n<p>Vanha Testamentti ei ole ristiriidassa Uuden Testamentin kanssa, koska ikuista el\u00e4m\u00e4\u00e4 tarjotaan ihmiskunnalle sek\u00e4 Vanhassa ett\u00e4 Uudessa Testamentissa Kristuksen kautta, joka on ainoa v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 Jumalan ja ihmisen v\u00e4lill\u00e4, sen perusteella, ett\u00e4 h\u00e4n on sek\u00e4 Jumala ett\u00e4 ihminen. Siksi ei tule kuulla niit\u00e4, jotka uskottelevat, ett\u00e4 vanhat is\u00e4t odottivat vain ajallisten lupausten t\u00e4yttymist\u00e4. Vaikka Jumalan Mooseksen v\u00e4lityksell\u00e4 antama laki ei jumalanpalvelusmenojen ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen puolesta olekaan kristittyj\u00e4 sitova ja vaikkei sen sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 yhteiskunnallisia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 tarvitsekaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 miss\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6ss\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4, niin ei kuitenkaan ket\u00e4\u00e4n kristitty\u00e4, kuka h\u00e4n sitten lieneekin, ole vapautettu tottelemasta niit\u00e4 lakeja, joita kutsutaan siveellisiksi laeiksi.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">VII. Synnynn\u00e4isest\u00e4 synnist\u00e4 eli perisynnist\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p>Perisynti ei ole Aadamin esimerkin seuraamista (kuten pelagiolaiset v\u00e4\u00e4rin sanovat), vaan se on jokaisen ihmisen luonnossa oleva turmelus, jonka h\u00e4n on perinyt luonnollisen, Aadamista l\u00e4htev\u00e4n syntyper\u00e4ns\u00e4 kautta ja jonka perusteella ihminen on suuresti et\u00e4\u00e4ntynyt alkuper\u00e4isest\u00e4 vanhurskaudesta ja omalta luonnoltaan taipuvainen pahaan ja on sit\u00e4 lakkaamatta.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">VIII. Vapaasta tahdosta<\/h4>\n\n\n\n<p>Ihmisen tila Aadamin lankeemuksen j\u00e4lkeen on sellainen, ettei h\u00e4n voi oman kykyns\u00e4 tai pyrkimyksens\u00e4 kautta k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 tai parantaa itse\u00e4\u00e4n uskomaan Jumalaan ja kutsumaan h\u00e4nt\u00e4 avuksi; n\u00e4in ollen meill\u00e4 ei ole kyky\u00e4 tehd\u00e4 hyvi\u00e4, Jumalalle mieleisi\u00e4 tekoja, ilman ett\u00e4 Jumalan Kristuksen kautta antama armo valmistaa meit\u00e4, niin ett\u00e4 saamme hyv\u00e4n tahdon ja vaikuttaa meid\u00e4n kanssamme, kun meill\u00e4 on hyv\u00e4 tahto.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">IX. Ihmisen vanhurskauttamista<\/h4>\n\n\n\n<p>Meid\u00e4t katsotaan vanhurskaiksi Jumalan edess\u00e4 ainoastaan Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ansion perusteella, uskon kautta, eik\u00e4 omien tekojemme tai ansioittemme perusteella. Sen t\u00e4hden on se oppi, ett\u00e4 meid\u00e4t vanhurskautetaan yksin uskosta, mit\u00e4 terveellisin ja erityisen lohdullinen oppi.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">X. Hyvist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p>Vaikka hyv\u00e4t ty\u00f6t, jotka ovat uskon hedelmi\u00e4 ja seuraavat vanhurskauttamista, eiv\u00e4t voikaan poistaa syntej\u00e4mme tai lievent\u00e4\u00e4 Jumalan tuomioitten ankaruutta, ovat ne kuitenkin Jumalalle mieluisia Kristuksessa ja johtuvat totisesta ja el\u00e4v\u00e4st\u00e4 uskosta, niin ett\u00e4 niist\u00e4 voidaan el\u00e4v\u00e4 usko todeta yht\u00e4 selv\u00e4sti, kuin puu tunnetaan hedelmist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XI. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isist\u00e4 hyvist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p>Vapaaehtoisia t\u00f6it\u00e4 \u2013 Jumalan k\u00e4skemien rinnalla ja lis\u00e4ksi \u2013 joita kutsutaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiksi hyviksi t\u00f6iksi, ei voida opettaa ilman ylimielisyytt\u00e4 ja omaa vanhurskautta. Sellaisten t\u00f6itten mahdollisuutta opettamalla ihminen n\u00e4et selitt\u00e4\u00e4, ettei h\u00e4n tee Jumalan edess\u00e4 vain mit\u00e4 on velkaa, vaan enemm\u00e4n kuin mihin on velvollinen, vaikka Jeesus nimenomaan sanoo p\u00e4invastoin: \u201dKun olette tehneet kaiken, mit\u00e4 teid\u00e4n on k\u00e4sketty tehd\u00e4, sanokaa: Me olemme ansiottomia palvelijoita.\u201d<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XII. Vanhurskauttamisen j\u00e4lkeisest\u00e4 synnist\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p>Jokainen tahallinen vanhurskauttamisen j\u00e4lkeen tehty synti ei ole synti Pyh\u00e4\u00e4 henke\u00e4 vastaan ja sellaisena anteeksiantamaton. Siksi ei tule kielt\u00e4\u00e4 parannuksen armoa sellaisilta, jotka vanhurskauttamisen j\u00e4lkeen lankeavat syntiin. Senkin j\u00e4lkeen, kun olemme saaneet Pyh\u00e4n Hengen, voimme poiketa meille lahjoitetusta armosta ja langeta syntiin, mutta my\u00f6s nousta j\u00e4lleen Jumalan armon kautta ja tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4nparannus. N\u00e4in ollen on torjuttava ne, jotka sanovat, etteiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 voi tehd\u00e4 synti\u00e4 niin kauan kuin el\u00e4v\u00e4t maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai jotka kielt\u00e4v\u00e4t anteeksiannon vakavasti parannusta tekevilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XIII. Kirkosta<\/h4>\n\n\n\n<p>Kristuksen n\u00e4kyv\u00e4 kirkko on uskovien ihmisten yhteis\u00f6, jonka piiriss\u00e4 Jumalan puhdasta sanaa saarnataan ja sakramentit oikein jaetaan Kristuksen n\u00e4it\u00e4 asioita koskevan asetuksen mukaan.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XIV. Kiirastulesta<\/h4>\n\n\n\n<p>Roomalainen oppi kiirastulesta, aneista, kuvien ja pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6sten rukoilemisesta ja palvomisesta samoinkuin pyhimysten avuksihuutamisesta on mielet\u00f6n ja turha keksint\u00f6, joka ei perustu mihink\u00e4\u00e4n Raamatun todistukseen vaan on ristiriidassa Jumalan sanan kanssa.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XV. Siit\u00e4, ett\u00e4 seurakunnassa on puhuttava kansan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4 kielt\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p>On selv\u00e4sti ristiriidassa Jumalan sanan ja alkukirkon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kanssa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seurakunnan julkisessa rukouksessa tai sakramentteja jaettaessa sellaista kielt\u00e4, jota kansa ei ymm\u00e4rr\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XVI. Sakramenteista<\/h4>\n\n\n\n<p>Sakramentit, jotka Kristus on asettanut, eiv\u00e4t ole vain kristityn ihmisen tunnustuksen merkkej\u00e4 ja tunnuksia, vaan ne ovat pikemmin varmoja merkkej\u00e4 Jumalan meit\u00e4 kohtaan osoittamasta armosta ja mielisuosiosta, ja niiden kautta h\u00e4n n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti vaikuttaa meiss\u00e4 ja sek\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6s vahvistaa ja lujittaa uskoamme h\u00e4neen. Kaksi sakramenttia on Herramme Kristus evankeliumeissa asettanut, nimitt\u00e4in kasteen ja Herran ehtoollisen. Evankelisina sakramentteina ei ole pidett\u00e4v\u00e4 seuraavaa viitt\u00e4 katolilaisten tavallisesti sakramenteiksi kutsumaa toimitusta: konfirmaatiota, parannusta, pappisvihkimyst\u00e4, avioliittoa ja viimeist\u00e4 voitelua, koska ne osittain ovat johtuneet apostolien esimerkin nurinkurisesta seuraamisesta ja osittain ovat ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvia asioita, jotka on Raamatussa sallittu mutta joilla ei kuitenkaan ole samaa luonnetta kuin kasteella ja Herran ehtoollisella, koska niihin ei liity Jumalan asettamia n\u00e4kyvi\u00e4 merkkej\u00e4 tai jumalanpalvelusmuotoja. Kristus ei asettanut sakramentteja katseltaviksi tai kannettaviksi ymp\u00e4ri vaan jotta me k\u00e4ytt\u00e4isimme niit\u00e4 oikein. Vain niiss\u00e4, jotka ottavat ne vastaan arvollisesti, ne vaikuttavat terveellisesti ja hedelm\u00e4\u00e4 tuottavasti. Ne taas, jotka ottavat ne vastaan arvottomasti, vet\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4lleen tuomion, niinkuin apostoli Paavali sanoo.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XVII. Kasteesta<\/h4>\n\n\n\n<p>Kaste ei ole vain tunnusmerkki ja tunnus, jonka perusteella kristityt erottuvat toisista, joita ei ole kastettu, vaan se on my\u00f6s uuden syntymisen merkki. Lapsikaste on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 kirkossa.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XVIII. Herran ehtoollisesta<\/h4>\n\n\n\n<p>Herran ehtoollinen ei ole kuva siit\u00e4 rakkaudesta, joka kristityill\u00e4 tulee olla toisia kohtaan, vaan pikemmin Kristuksen kuoleman kautta tapahtuneen lunastuksemme pantti, niin ett\u00e4 niille, jotka ottavat ehtoollisen vastaan oikein, arvollisesti ja uskossa, tulee murtamamme leip\u00e4 osallisuudeksi Kristuksen ruumiista ja samoin siunauksen malja osallisuudeksi Kristuksen verest\u00e4. Transsubstantiaatiota eli leiv\u00e4n ja viinin olemuksen muuttumista Herran ehtoollisessa ei voida todistaa Pyh\u00e4ll\u00e4 Raamatulla, vaan se on ristiriidassa Raamatun selvien sanojen kanssa, v\u00e4\u00e4ristelee sakramentin luonnetta ja on aiheuttanut paljon taikauskoa. Kristuksen ruumis ja veri annetaan, vastaanotetaan ja nautitaan ehtoollisessa ainoastaan taivaallisella ja hengellisell\u00e4 tavalla, ja usko on v\u00e4line, jonka kautta Kristuksen ruumis ja veri ehtoollisessa otetaan vastaan ja nautitaan. Asettaessaan t\u00e4m\u00e4n pyh\u00e4n sakramentin Kristus ei tarkoittanut sit\u00e4 juhlallisesti s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4ksi, kannettavaksi ymp\u00e4ri, yl\u00f6s kohotettavaksi tai rukoiltavaksi.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XIX. Molemmista muodoista<\/h4>\n\n\n\n<p>Herran maljaa ei saa kielt\u00e4\u00e4 maallikoilta, vaan ehtoollisen molemmat osat on Kristuksen asetuksen ja k\u00e4skyn mukaan jaettava ilman erotusta kaikille kristityille.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XX. Kristuksen ainoasta, ristill\u00e4 t\u00e4ytetyst\u00e4 uhrista<\/h4>\n\n\n\n<p>Kristuksen kerran tapahtunut uhri on koko maailman syntien, sek\u00e4 perisynnin ett\u00e4 tekosyntien t\u00e4hden tapahtunut lunastus, sovitus ja toteuttaminen; eik\u00e4 ole muuta synnin sovitusta kuin yksin t\u00e4m\u00e4. Siksi on messu-uhri herjaava keksint\u00f6 ja vaarallinen petos, sill\u00e4 siin\u00e4h\u00e4n tavallisesti sanotaan papin uhraavan Kristuksen el\u00e4vien ja kuolleitten puolesta vapautukseksi rangaistuksesta ja velasta.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XXI. Saarnaajien avioliitosta<\/h4>\n\n\n\n<p>Kristuksen palvelijoita ei ole Jumalan laissa k\u00e4sketty sitoutumaan naimattomaan s\u00e4\u00e4tyyn tai pid\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n avioliitosta; sen t\u00e4hden on heille niinkuin kaikille kristityille sallittua menn\u00e4 naimisiin sen mukaan, kuin he itse parhaaksi n\u00e4kev\u00e4t, erityisesti sellaiseen avioliittoon, jonka he k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t eniten palvelevan ja edist\u00e4v\u00e4n jumalista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XXII. Kirkonmenoista ja jumalanpalvelusmuodoista<\/h4>\n\n\n\n<p>Kirkon menojen ja jumalanpalvelusmuotojen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse olla samoja tai tarkoin samanlaisia kaikkialla, sill\u00e4 ne ovat aina olleet erilaisia, ja niit\u00e4 voidaan muuttaa maiden, aikojen ja kansantapojen vaihdellessa, kuitenkin niin, ettei mit\u00e4\u00e4n sellaista j\u00e4rjestet\u00e4, joka on ristiriidassa Jumalan sanan kanssa. Jokaista, joka omasta halustaan tahallaan avoimesti rikkoo sellaisia kirkkonsa jumalanpalvelustapoja ja -muotoja vastaan, jotka eiv\u00e4t ole ristiriidassa Jumalan sanan kanssa, vaan asianmukaisen viranomaisen tai kokouksen s\u00e4\u00e4t\u00e4mi\u00e4 ja hyv\u00e4ksymi\u00e4, tulee muille varoitukseksi julkisesti nuhdella, sill\u00e4 h\u00e4n rikkoo n\u00e4in kirkon yleist\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 ja haavoittaa heikkojen veljien omiatuntoja. Jokainen erillinen kirkko voi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4, muuttaa tai kumota jumalanpalvelusmuotoja ja tapoja, kunhan se vaan koituu rakennukseksi.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XXIII. Esivallasta Amerikan Yhdysvalloissa<\/h4>\n\n\n\n<p>Ks. The Book of Discipline<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XXIV. Kristittyjen omaisuudesta<\/h4>\n\n\n\n<p>Kristittyjen rikkaudet ja omaisuudet eiv\u00e4t laillisen oikeuden omistuksen ja hallinnon puolesta kuulu yhteiseen omistukseen, niinkuin jotkut v\u00e4\u00e4rin v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 ei merkitse, etteik\u00f6 jokaisen ihmisen tulisi omistamastaan vapaaehtoisesti antaa kykyns\u00e4 mukaan avustuksia k\u00f6yhille.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XXV. Kristityn valasta<\/h4>\n\n\n\n<p>Aivan niinkuin toisaalta tunnustamme, ett\u00e4 Herra Jeesus Kristus ja h\u00e4nen apostolinsa Jaakob ovat kielt\u00e4neet kevytmielisen ja ajattelemattoman vannomisen, niin katsomme kuitenkin toisaalta, ettei kristinusko kiell\u00e4 ket\u00e4\u00e4n henkil\u00f6\u00e4 vannomasta valaa, kun esivalta sit\u00e4 vaatii uskon ja l\u00e4himm\u00e4isen asiassa, kunhan se vain tapahtuu, niinkuin profeetta kehottaa, oikeudenmukaisesti, viisaasti ja totuudellisesti.<br>(Seuraavan the Methodist Protestant Church\u2019n kirkkoj\u00e4rjestyksess\u00e4 esiintyneen uskonkappaleen otti t\u00e4h\u00e4n mukaan yhdistymiskonferenssi (1939). Se oli yksi niist\u00e4 uskonkappaleista, joista mainitut kolme kirkkoa eiv\u00e4t \u00e4\u00e4nest\u00e4neet.)<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">XXVI. Pyhityksest\u00e4<\/h4>\n\n\n\n<p>Pyhitys on Pyh\u00e4n Hengen kautta tapahtuva langenneen luontomme uudistus, jonka saamme uskomalla Jeesukseen Kristukseen, jonka sovintoveri puhdistaa kaikesta synnist\u00e4. Pyhityksess\u00e4 me emme vain vapaudu synnin velasta, vaan my\u00f6s puhdistumme sen saastumukselta, pelastumme sen vallasta ja saamme armon avulla mahdollisuuden rakastaa Jumalaa kaikesta syd\u00e4mest\u00e4mme sek\u00e4 vaeltaa nuhteettomasti h\u00e4nen pyhiss\u00e4 k\u00e4skyiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p><br>(Seuraavan pyk\u00e4l\u00e4n otti yhdistymiskonferenssi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n (1939). Se pyrkii tulkitsemaan XXIII. uskonkappaletta Amerikan Yhdysvaltojen ulkopuolella oleville kirkoille. Se on vahvistettu laki, muttei kirkon peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6n osa.)<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Kristittyjen velvollisuudesta esivaltaa kohtaan<\/h4>\n\n\n\n<p>Kaikkien kristittyjen ja erityisesti kaikkien kristittyjen saarnaajien velvollisuutena on pit\u00e4\u00e4 esivallan lait ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset sek\u00e4 totella niit\u00e4 siin\u00e4 maassa, jonka kansalaisia tai alamaisia he ovat tai jossa he asuvat sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikkia luvallisia keinoja maan laillista esivaltaa kohtaan osoitettavan kuuliaisuuden edist\u00e4miseksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Metodistikirkon uskonkappaleet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t kirkon perusopin. Ne on alunperin laatinut John Wesley 1700-luvulla muokaten ne Anglikaanikirkon 39 uskonartiklasta. I. Uskosta Pyh\u00e4\u00e4n Kolminaisuuteen On olemassa vain yksi el\u00e4v\u00e4 ja tosi Jumala; h\u00e4n<\/p><\/div>\n<div class=\"blog-btn\"><a href=\"https:\/\/www.helsinginmetodistiseurakunta.fi\/?p=4413\" class=\"home-blog-btn\">Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":4414,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[61,47],"tags":[63,65,68],"class_list":["post-4413","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-esittely-fi","category-yleinen-fi","tag-metodistikirkko-fi","tag-metodistiseurakunta-fi","tag-oppi"],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.helsinginmetodistiseurakunta.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/cross-hands-barry-cropped-kopio.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.helsinginmetodistiseurakunta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4413","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.helsinginmetodistiseurakunta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.helsinginmetodistiseurakunta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.helsinginmetodistiseurakunta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.helsinginmetodistiseurakunta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4413"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.helsinginmetodistiseurakunta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4413\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4415,"href":"https:\/\/www.helsinginmetodistiseurakunta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4413\/revisions\/4415"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.helsinginmetodistiseurakunta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/4414"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.helsinginmetodistiseurakunta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4413"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.helsinginmetodistiseurakunta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4413"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.helsinginmetodistiseurakunta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4413"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}