Pitääkö käydä kirkossa, jotta on oikea kristitty?

Pitääkö käydä kirkossa, jotta on oikea kristitty?

Vastaus riippuu tietenkin siitä, miten kristitty määritellään. Jos kristitty on ylipäätään joku, joka uskoo kolmiyhteiseen Jumalaan, niin vastaus on ei. Jos taas kristitty on henkilö, joka on ystävällilnen, välittävä, eettinen, noudattaa Jumalan tahtoa ja rakastaa lähimmäisiä, niin silloinkin vastaus voi olla ei.

Mutta, jos kristitty on henkilö, joka on kastettu kolmiyhteisen Jumalan ytheyteen ja Kristuksen ruumiiseen, eli seurakuntaan, ja on tunnustanut uskonsa seurakunnassa, niin vastaus on kyllä.

Kasteessa, konfirmaatiossa ja uskoa tunnustettaessa teemme tärkeitä lupauksia. Me luovumme pahasta, hylkäämme pahan hengelliset voimat ja teemme parannuksen synneistämme. Julistamme, että otamme vastaan vapauden, jossa Jumala antaa meille voiman vastustaa pahaa, epäoikeudenmukaisuutta ja sortoa. Lisäksi tunnustamme luottavamme Kristukseen pelastajana, ja lupaamme palvella häntä yhtessä hänen seurakuntansa kanssa.

Näissä lupauksissa otamme vastaan Jumalan hyväksynnän osana yhteisöä. Lupaamme palvella SEURAKUNNAN KANSSA. Seurakunta ottaa meidät vastaan elämään yhdessä toistemme kanssa, kun meistä tulee jäseniä Kristuksen kuninkaalliseen papistoon. Metodisteina vastauksemme on vieläkin painokkaampi kyllä.

John Wesley, yksi kirkkoisistämme, opetti ja noudatti itse vastuullista opetuslapseutta. Hän muotoili sen näin: ”Ei ole olemassa muuta uskontoa kuin sosiaalinen uskonto.”. Toisin sanoen ilman elävää yhteyttä toisiin ihmisiin seurakunnassa, emme voi todella sanoa toteuttavamme kristillistä uskoa. Emme voi pysyä Kristuksen seuraajina ilman toisten kristittyjen apua ja tukea. Ilman Sanan kuulemista, Kristuksen läsnäolossa ehtoollisen nauttimista ja elämistä Kristuksen ruumiina Hengen voimassa, meistä tulee kuin nuotiosta poispudonneet kekäleet, jotka ovat irrallaan armon yhteisöstä. Meistä tulee kylmiä, rakkautemme liekki himmenee ja kuolemme hengellisesti. Saatamme edelleen pitäytyä joissakin kristillisissä opeissa, mutta emme enää voi vakuuttavasti sanoa, että uskomme Jeesukseen. Jeesukseen uskominen tarkoittaa elävää suhdetta häneen ja hänen seurakuntaansa.

Mitä tapahtuu, jos emme ole yhteydessä seurakuntaan? Emme usko, että Jumala silti antaa meidän mennä pois tai luovuttaa suhteemme. Minkä Jumala lupaa, hän ei peru. Olemme silti Kristuksen opetuslapsia ja meitä silti kutsutaan elämään hänessä, hänen kanssaan ja hänelle. Pyhä Henki tekee meissä työtään, jotta yhteytemme Kristuksen ruumiiseen palautuisi. 

Voiko siis joku olla kristitty – kastettu, osallistuu ehtoolliselle ja yhteydessä Jeesuksen ja hänen ruumiinsa kanssa – ilman, että silti osallistuu jumalanpalvelukseen tai toimii muuten seurakunnan elämässä?

Tärkeintä on, että ilman Jumalan armoa emme voi elää kristillistä elämää. Jumalan armo toimii kaikkialla ja on aina tarjolla. Ja jos todella etsimme sitä ja haluamme sen löytää, miksi etsisimme sitä mistään muualta kuin missä Kristus on luvannut: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan.” (Johanneksen evankeliumi 6:35)

Share this content:

admin

Kommentointi on suljettu.